1. Lumessakahlaajat:

se pommikoneiden aalto
yllä tuon uinuvan maan
ajoi hiljaisen, harmaan kulkueemme
lumeen kahlaamaan
ensin sai jokainen nähdä
sen maailmanpalonsa
oli miehen jokaisen poltettava
oma talonsa

aina kun tulitus loppuu
taas jatkaa taivallustaan
ryhmä vaivainen, joka ehdi ei
jäädä taakseen katsomaan
kun loppumattomaan lumeen
hautautui pikkuveli
taivaan verenpunasta kuvastui
se naurava pyöveli

kuolemanpataljoonat kulkee takana
edessämme on maisema kuin lakana
meidän leirimme täytyy
muuttaa uudelleen
joko rajan yli tai taivaaseen

2. Kova Maa (live):

yli metsän, pellon kirkonkellot
ne kumeana kaikaa sunnuntain
mustissaan oli pappi ja suku
mutta joku siitä haudalta puuttui kai

vanhempi veli meni rankamettään
eikä se joutanu saattelemaan
isä oli toiselle antanu talon
toiselle jäi vain kova maa

kylmä ja kova maa
mun kotimaa, isieni maa
karu kansa ja kova maa
mun oma maa
kuunnelkaa, kun se laulaa

kanttori veisaa kun arkussa vainaa
vanhalla kirkolla siunaillaan
pitkin mäkeä on saattoväkeä
ämmien joukossa kuiskaillaan

tuli rankakuormalla mustalla ruunalla
ruumishuoneen risteykseen
nähny ei kettään, kääntyi mettään
eikä se katsonut taakseen

kylmä ja kova maa
mun kotimaa, isieni maa
karu kansa ja kova maa
mun oma maa
kuunnelkaa, kun se laulaa

pantiin multiin, kotia tultiin
siinä se on ja se piisaa
yöt on öitä ja päivät on töitä
talvella kuolleita muistellaan

mutta illan hämärässä kumminkin
sillä veljellä polttaa rintaa
se ruusupensaasta oksan taittaa
pimeän tullen katoaa

kylmä ja kova maa
mun kotimaa, isieni maa
karu kansa ja kova maa
mun oma maa
kuunnelkaa, kun se laulaa

3. Tie:

sä puhut sanoja, mahtavia kauniita
niitä ei voi syödä, ei niissä voi asua

sotilaat rivissä, marssivat tahdissa
aivot antaa käskyn, sydän maksaa laskun

ja se itseäsi tuudittaa uneen, viileään vankilaan
jossa itse olet viimeinen joukossa kuvien kauniiden

ja se tie on kivinen
ja se vie
sut päähän sen

karkeat lauseet mielesi pahoittaa
mutta elämä opettaa ja kuolema lopettaa

ja se itseäsi tuudittaa uneen, viileään vankilaan
jossa itse olet viimeinen joukossa kuvien kauniiden