1. IHME

Niin näkivät he siellä
Kulkusi vetten päällä
Ja niin he kertoivat että
Viiniksi muutit vettä
Vain kohottamalla kättä

Jos sokea näkee
Ja rammat kävelevät
Vaadin minäkin ihmeen, ihmeen

Niin he kirjoittivat kirjaan
Rauhoitit riehuvan taivaan
Vuoteesta virvoitit sairaan
Riiivatusta ajoit vieraan
Huutaen lähti hänestä

Jos sokea näkee
Ja rammat kävelevät
Tarvitsen ihmeen, ihmeen

Jos sinun on voima
Miksi vaikenet vain
Kun veljellä jokaisella
On kasvojen alla Kain

Ja jos ihmeeseen pystyt
Niin näytä se nyt
Osoita itsesi
Olen epäillyt
Tuomaana

Jos sinun on valta
Miksi vain väistyt nyt
Kun luvatunkin maan alta
On väärävartinen työntynyt

Annoitko mykälle kielen
Vain nimeäsi kiittämään
Ja kuuron korville äänen
Vain kutsuusi heräämään

Annoitko kuolleelle hengen
Vain laumaasi lisäämään
Ja uskoitko uhalla kadotuksen
Kieltäjäsi kääntyvän


2. KERRAN

Seiniin lyö sydän yön
Ja valoon jään väistyvään
Povi sykkien kaikua kuuntelen
Kun vaimenee askel lähteneen

Taas hajoaa
Mikä kerran oli vahvaa ja kaunista
Allaan palaa maa
Jaksaako enää nousta siivilleen tuhkasta

Hiillokseen tulen vielä teen
Väreilee kehä kasvojen
Taas kokoan sen saman särkyneen
Ja unohdan kaiken muuttuneen

Taas hajoaa…

Ovat puut jo tulleet murtumakohtaansa
Ja taittuvat talvien painosta
Niin raskas on maailma

Aivan liian kauan olen ollut ääneti
Liian kauan sanattoman vaiti
Ja kun särkyy suuni sinetti
Kuiskaus kasvaa huudoksi

Ja silloin

Taas hajoaa
Mikä kerran oli vahvaa ja kaunista
Allaan palanut maa
Jaksaako enää nousta siivilleen tuhkasta

Mikä kerran kantoi
On nyt voimaton