![]() |
![]() |
|
||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
article vu 178 fois
1. Pohjoiseen: Tuulessa kuulen sen mitä pelkää en Taistelun äänen vuosien takaisen Osaamme täyttämään kutsuu viima meitä Tekemään sen mitä odotettiin heiltä Paljon on virrannut kivien päältä Viimeksi matkaan kun lähtivät täältä Takaisin odotettiin heitä monta aikaa Kotiin ei palannut yksi ainoakaan Pohjoiseen Kohti talven maata Tämä suuri perintö painaa hartioita Tehtävämme raskas, kuole tai voita Aika on ottaa esiin aseet vanhat Teroittaa terät ja pukea taljat Hevosten selkään käy miehet satulaan Edessämme matka kauas tuntemattomaan Kukaan ei sitä tarkasti tiedä Minne polkumme mahtaa viedä Halki lumen ratsastamme Kohti kuoloa, kohti turmaa Halki maan routaisen Läpi yön, läpi viiman Kuunvalossa kalpeassa Vailla suojaa, pimeydestä Taivallamme pohjoiseen Pohjoiseen Kohti talven maata Kylmä tuuli piiskaa vasten meitä Aivan samoin kuin silloin heitä Kaikkensa täytyy jokaisen antaa Pelkonsa jättää ja vastuunsa kantaa Määränpää jo alkaa häämöttää Kohtalonsa pian pääsee täyttämään Kuoleman kentät kohta mustuu Verestä sen joka ensin taipuu Pohjoiseen Kohti talven maata 2. Hurmesammalet: Valmistaudu taisteluun, miekan mahtavan mittelöön. Tänään täytyy olla vahva, väkevä kuin honkapuu. Haastaa meidät vihollinen, kaunan ikuisen kantajat. Tahtoo taistoon kuolohon saakka, kalman maille kalpehille. Loppuu tänään vihanpito, vanha kiista isien. Toisen tuhoon lopulliseen, ikiuneen suloiseen. Torvet suuret vaskiset, yhteenoton ilmoittaa. Alkaa mittelö hirmuinen, vihanpito viimeinen. x2 Taistoon käy, viimeiseen. Sammalille hurmeisille, painuu kohta päät. Rauta rautansa kohtaa, sepän muotoon takoman. Toinen toista vahvempana, murtaa rikki heikomman. Nyt yksin seisoo hän, vastustajistaan vapautettu. Herääkö vielä joskus raivo, räiskyvä tulen punainen. Ottaako valtansa vietäväksi, virran mukaan pyörteisiin. Tuonnempana sen saa nähdä, väkevyyden veressään. Onko laskenut rauha maille, kankahille kovien kivien. Ottaako tulta jälleen alleen, vihansiemen ikuinen. x2 Taistoon käy, viimeiseen. Sammalille hurmeisille, painuu kohta päät. 3. Lumen syliin: Tuskan huudon viimeisen tuuli vienyt jo on Lauluissa tulevien polvien kuulet sankarin kohtalon Taistelukentät peittyvät taas vaippaan valkoiseen Minutkin lumi sulkee hyiseen horrokseen x2 Taakse jättää saan tämän kurjan maan Pois täältä painun unholaan Tuonen virtaa soutamaan Unohtaa vain haluan kaiken tämän kauheuden Kerran tahtoisin muistaa vielä hänen kauneuden Taistelukentät peittyvät taas vaippaan valkoiseen Minutkin lumi sulkee hyiseen horrokseen x2 Taakse jättää saan tämän kurjan maan Pois täältä painun unholaan Tuonen virtaa soutamaan paroles ajoutées par cailou - Modifier ces paroles
|
![]() | |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||