1. LUON PERUSTANI SINUN KALLIOOSI

Tämä on minun rukoukseni sinulle Äiti
Tämä on minun uhrini sinulle Isä
Minä olen teidän ikuinen poikanne
Ja sydämeni veri valuu alas maailman ristiltä

Maahan
Kuivaan kuolleeseen maahan
Josta kasvaa valkoinen ja säteilevä puu

Vaikka käteni ovat tahrautuneet muinaisten soraan
On sieluni valmistettu teidän loistostanne

Ja jälleen kumarrun tuon valkean puun eteen
Ja verenpunaiset lehdet tippuvat päälleni kuin kyyneleet
Aurinko laskee horisonttiin vuorten taa ja puun viimeisessä varjossa
Luon temppelini perustan timantinkovaan maahan

Ja minä annan anteeksi sinulle Isä
Ymmärrän taakkasi ja tehtäväsi
Minä annan kaiken teille veljeni
Kaiken minkä voin antaa

Sillä minä olen valmis luopumaan kaikesta
Ja vastaanottamaan Pyhän Äidin siunauksen ja syleilyn

Minä jätän aseeni temppelin portaille
Minun sotani ovat jo menneet
Ja vaikka te tappaisitte minut tuhansia kertoja
Ja raahaisitte minut ristille aina ja uudelleen

Silti minä siunaan teidät

Sillä minä olen Jupiterin ja Venuksen lapsi
Minä olen kaikki ja minä en ole mitään
Minun temppelini on rakennettu teidän kalliollenne
Ja se kestää kaiken

Kaiken


2. NÄKYJÄ INDIGOLÄTHEELTA

Lucifer, Mestarini!
Sinä valaiset minun matkani ali valtamerien
Läpi loistavien kristallikaupunkien
Ja muinaisten kadonneiden pyhättöjen

Sinä opastat minut salattujen tornien kammioihin
Näytät minulle kätketyt kaavat tähdistä
Ja kuinka nuo näkymättömät portit nyt edessäni avautuvatkaan
Paljastaen sen mille ei ole sanoja

Tähtenä kiertäen kosmoksen seitsemästi
Aikakaudet lipuvat kuin aallot edessäni
Ja kaikki värit matkaavat kohti keskusta
Säteet muodostavan maailmantemppelin

Jumalani, minä matkasin tuhannet vuodet aavikolla
Ja palava pensas puhui minulle unohdetulla kielellä
Viimein aavikko loppui ja kävin lepäämään puun varjoon indigolähteellä
Matkasin kauas ja keskustelin Heidän kanssaan kaukaisissa tähtipalatseissa

Ja he tarjosivat paikkaa kaksitoistakulmaisesta pöydästä
Ja näyttivät kirjoittamattoman kirjan salat
Mutta minä palasin vielä hetkeksi takaisin
Sillä temppelimme ei ole vielä valmis

Sinä aamuna säteet olivat kirkkaammat kuin koskaan
Lähteestä nousivat vesipilarit kohti taivasta
Elementit muodostivat korkeimman nimen
Täydellisen avaimen


3. ENNEN

Muistan, muistelen
Aikaa ennen muutosta

Vuoret olivat silloin nuoret
Ja tähdet erilaiset
Kuljimme alla kirkkaiden kasvojen
Löysimme temppelit muinaisen viisauden

Ja He lauloivat meille
Ja me kuuntelimme sydämillämme
Lauluja siitä kuinka yhdestä tuli kaksi
Ja pimeys valoisaksi

Mutta sitten temppelit vajosivat alle maan
Muinaiset kävivät taas nukkumaan
Ja vanha viisaus unohduksiin jäi
Surullisen aamunkajon näin

Ja nyt kun olen elänyt läpi tuhannet ajat ja muutokset
Usvan keskelä minulla aina sielussani entiset viisaudet
Ja ymmärrän katsellessani näitä uusia tähtiä (niin kirkkaita)
Että eivät He koskaan olekaan voineet lähteä

Ikuisuus on aina ja tässä ja nyt
Muinainen valo ja tulevaisuuden loiste sisällemme syttynyt
Minä kumarran kyynelehtien kohti kaiken lävistävää valoanne
Me olemme ikuisesti yhtä - Olette aina luonamme


4. MAAILMOJEN PEILIN TAKAA

Kuulkaa veljeni,
Kuulkaa ja tuntekaa
Valaiskaa itsenne tuolla siunauksella
Sillä joka äänettömänä pauhuna maailman syvimpiinkin syövereihin kirkkaana kuuluu

Ja syleilkää tuota tietoa, sanaa
Joka puhtaana alkuimpulssin siivin kulkee
Sillä ääni jonka me itse luomme
Kertoo meille tehtävän

Ja katsoessamme tuohon lähteeseen
Joka on kuin maailmojen peili
Me näemme kuinka valkoisten ruusujen pyhäkössä
Verhottu hahmo hymyilee

Ja lausuu Jumalan nimen

Ja läpi aikojen me otamme riemulla vastaan sen
Mikä on meidän osamme

Ja vaikka maailma repii meidät riekaleiksi aina uudestaan
On sisällämme loistava valo
Aikakaudesta toiseen - Aina ja ikuisesti
Yhtä kirkas kuin Herramme tähti


5. LUPAUS ÄÄNETTÖMÄLLE ÄÄNELLE

Se vala joka meitä sitoo
On kirjoitettu auringon sydämen kullalla
Maalattu valkoiseen kivitauluun
Sanoin joiden laulaminen muuttaa maailman

Se sielun lupaus
Joka on vahvempi kuin kovinkaan timantti
On nyt ja aina ja ikuisesti
Muuttumaton, rikkoutumaton

Minä hajoan miljooniksi palasiksi
Ja kasaan itsestäni uuden pyhätön
Yhdelle ainoalle Totuudelle
Joka on minussa ja teissä

Veri, sielu, temppeli
Me olemme maailman avain
Ja kaikkien mysteerien alkulähteeltä
Säteilee viisaus joka on rajaton

Ja mitä on todellisen Merkityksen palvelus
Muuta kuin täydellistä uhrautumista
Olemme lävistettyinä niin moneen pilariin
Ja nauramme, kiitämme ja kumarramme Sinua

Meidän kauttamme maailma muuttuu
Todellinen kätketty viisaus paljastuu
Veljiemme vala säilyy ikuisesti
Me olemme He ja He ovat me


6. KÄTKETYN TULEN VARTIJA

Kun on oppinut näkemään maailman
Täytyy oppia näkemään itsensä
Kun on oppinut näkemään Mestarin
Täytyy tulla Hänen kaltaisekseen

Ja minä lupasin vartioida tätä tulta
Niin kauan kuin opin tuntemaan sen
Laulun jota liekit laulavat
Ja minkä tähdet minulle öisin kertovat

Niin kauan kunnes minusta tulee olematon
Kunnes olen kuollut mutta ensimmäistä kertaa elossa
Kunnes minusta tulee kirkkaampi
Kuin tähdet jotka opettavat minua

Tulen mysteerio on sielun mysteerio
Ja milloin sielu avautuu tarkoitukselle
Avautuu tarkoitus sielulle

Silloin minä muutun valoksi
Tulen salatuksi ytimeksi
Ja koko maailma virtaa lävitseni
Puhdistuen ja uudistuen


7. TÄYDELLISEN VALON ÄÄRELLÄ

Ja viimein ymmärsin sen
Että minä en ole mitään
Vain varjo jostain korkeammasta
Siitä joka on todellista

Sen ikuinen ääni on aina minua kutsunut
Nimetön tarkoitus sydämessäni kun olin taivaalle ja sisinpääni katsonut
Yritin etsiä tarkoitusta maailmalle, tuolle kutsulle
Ja silloin Hän vastasi sydämessäni minulle

Me luomme maailmaa ajatuksillamme
Jokainen heti on mennyt, tuleva, ikuisuus ja nyt
Pyrkimys, tahto ja ymmärrys tulla
Hänen kaltaisekseen, täydelliseksi valoksi, elämän eliksiiriksi

Ja mitä lähemmäksi minä tuota loistoa pääsen
Sitä suuremmaksi sieluni sinfonia kasvaa
Ääretön ja sanaton ymmärrys
Maailmankaikkeuden täydellinen tarkoitus

Taivas aukeaa, sieluni palaa
Palaa valossasi ja syttyy loistamaan
Minä kohoan kohti avaruuden kohtua
Kaikkien maailman värein loistavaa temppeliä

Kaikki paitsi totuus murenee pois
Täydellinen ja ääretön sulautuu itseeni
Minä kuolen, minä kuolen ja riemuitsen enemmän kuin koskaan ennen
Sillä Mestari syntyy sisältäni

Ja astuu sisään temppeliin