![]() |
![]() |
|
||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
article vu 191 fois
1. Inho Yksin siinä haudassa jonne hyljättynä makasin Odottaen sitä hautausta niin etten näkisi, luulin kuolleeni Mutta erehdyin joten nousin kostamaan niille jotka saivat tämän aikaan Pakene! Pelkää! Vanno! Anele! Valehtele! Valita! Nuole! Kuole! Nöyrä olet, itsesi kiellät Vertasi vannot, puhdas olet Ruoki sitä, sytytä liekki Tyydytä se, tee se!! Kasvoillani sylkeä ja eritteitä mutta ei kyyneliä Käsissäni verta ja oksennusta mutta ei omaani Huudot kuulen muuttuvan ääneksi epätoivon Pakene! Pelkää! Vanno! Anele! Valehtele! Valita! Nuole! Kuole! Pelosta nautin ja juovun, vihasta syön ja elän Kuolemasta synnyn ja kylvän Entisestä elämästä voimani saan 2. Verivaltias Vitutus saa veren maistumaan suussa Jäinen katse leikkaa pään harteiltasi Îtsehillintä on ollut kuopattu jo ikuisuuden Viinaa juon veitsi kädessä ja tunnen vihaa Miellyttää tuskasi ja horjumaton valtani Astu lähemmäs ja anele Päällesi annan kaiken ylen ja näytän paikkasi Hion veistäni hampaissasi ja silitän päätäsi Valtias olen voimallinen, jumalallinen julmuus Ihmisen todellinen kuva, poistamaton Elämäsi ohjaan kuoleman karkeuteen Verivaltias Uhkuu aggressio ja pilke silmissäni, saa sinut syttymään "Tiimalasi" on pian tyhjä ja aika loppuu olen maailman julma puoli, itse rietas... perkele Kylmähiki otsallasi saa minut janoiseksi, tutiseva lihasi nälkäiseksi Ole et ainoa, ole et viimeinen Ole et enää elävä, Olen verivaltias. 3. Kylmä Ydin Nousen syvyydestä vihani viemänä Kantakoot raivoni elementit hedelmää Kipinä voiman syttyköön liekkeihin Unesta tuhon sielu herätköön Enää eivät kahleeni ole olevat Vangitsijani kuin teuraat Pelon ja valheen yhdistämät Painavat päänsä teräni alle Luoden tieni tuskan ja veren itseni nostan elämienne ylle Polkuni on voiman ja tuhon Arvoni vailla sääliä ja armoa pakopaikkaa etsien omasta kodistaan Löytäen tiensä tuomioni alle Rakennan jäännöksistä maailmani Luon veren maalaman unelmani Juon loppuun raivoni maljan Siitä voimaa imien Juon loppuun vihani maljan Ympärilleni tuhoa kylväen. 4. No.1 (Part 2) Isku tuli takaapäin tylpällä esineellä Kipua et tuntenut Kasvosi peittyivät verellä Kätesi sidottuna, köysi ympärilläsi Veri ei kierrä, palaat tajuihisi Vailla pelastusta, vailla paon mahdollisuutta Kuuntelet tuomiotasi, kuuntelet loppuasi Jalkasi kiinni toisissaan, kävellä ei voi Painot nilkkojesi ympärillä, painovoiman toi Nielusi täynnä verta, puhua et saata Aika vailla merkitystä odottaa loppua Maksun hetki koittaa, siinä olet nyt armoa pyytäen Maksat velkasi verelläsi Tuomioni hetki koittaa, siinä olet nyt armoillani Kaiken sen olet ansainnut Lyön sinua uudelleen, tylpällä esineellä Haluan että kivun tunnet Käteni peittyvät verellä Putoat matkan kylmään, painot vievät syvyyteen Suola kirvelee haavoissa, keuhkosi täyttyvät vedellä 5. Ikuinen Vangittuna ja sidottuna Sokaistuna ja kuurona Avuttomana muttei yksin Kuolemassa muttei kuollut Alasti kylmässä tilassa Omien ulosteiden seassa Hengittää yhä vielä Muttei tiedä että elää…elää mutta miten kauan? Liikkeettömänä ja silvottuna Nyljettynä ja häpäistynä Tietää kidutuksen Muttei kipua tunne Kuivuneen veren peitossa Oksennukseensa tukehtumassa Kuolemaa yhä odottaa Muttei sitä saa… katsoo vierestä hymyillen rakastaan ”Miten ihanaa onkaan rakastaa” Kohta taas koittaa aika rakkauden Hänen rakkaansa saa tuntea sen vangittuna ja sidottuna Sokaistuna ja kuurona avuttomana muttei yksin Kuolemassa muttei kuollut paroles ajoutées par Baal - Modifier ces paroles
|
![]() | |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||