Musta Surma : Vihan Vuodet

Тексты песен


HORNA


1. NOIDANLOITSU

...ajassa joka muualla on jo menneisyyttä
tähtien loistoon hukutin ajatukseni
ja päivän aurinkoon sysäsin syyllisyyttä
siitä etten Jumalaa tappanut vielä mielikseni

Pian koittaa aika jolloin etsitte kuolemaa,
ette kultaa, ette ikivuorten hopeaa
Myrkky mustaa sisimpänne, polttaa viimeiseen
kärsimykseen, tienne itsemurhan siimekseen...


2. UHRIVALKEA

Suomessa on talvi, lunta saanut metsä seurakseen
Erämaahan uskaltautuu joku vain kuollakseen
Synkimmässä yössä, yössä öiden yön
kuu on juuri noussut todistaakseen suuren työn
On kynttilänpäivä ja uhrivalkea roihuaa vanhan metsän kupeessa...
Sanoja ei kirjoitettu, ei tunnettu ennestään
Pirunpihka ja viini ne kirvoitti kieleltään
Vain kerran huuto päättyy kun nuorikko uhrataan
Kirkonneidon itku vie vain heidät tunnelmaan
On kynttilänpäivä ja uhrivalkea roihuaa toisen herran tullessa...
Ei jumalan


3. HEL

Ikuisesti on kirottujen talvieni valtakunta ollut Pohjolan syvyyksissä
Maillani ei paista aurinko lämmittäen, yö on ikuinen kuutamoineen
Lasimainen jää - kylmä peili, kauniimpaa ei olekaan
Lumen peittämät rinteet, laaksot ja metsät - rakkainta minulle
Joka yö laulavat lapseni minulle kuun hymnejä, ulvovat sen kauneutta
Silmäni lepäävät talvimaisemissa, sieluni niissä ylväänä vaeltaa
Tarinoissa valtakuntani tunnetaan nimellä Hel
Lumen, jään ja pakkasen ikuinen, muinainen maailma


4. PRACONIUM

Sinä, joka hallitset pimeyttä
Sinä, jonka nimi on pelätty kaikkialla missä on kuolemaa
Sinä, joka puhtaana vihana lepäät joka hetki ylläni
Ikuisesti ylistetty olkoon nimesi
Valoisimmassakin huoneessa henkesi läsnäolo tuntukoon
ahdistavana pelkona kuolevaiselle kansalle, voimana palvelijallesi
Pimeimmissä unissanikaan älköön koskaan valo läpäiskö
sinun suurta varjoasi, voimaasi, valtaasi niin mahtavaa
Ave saatana
Ikuisesti ylistetty olkoon nimesi
Ikuisesti palvelen vain sinun tahtoasi
Ikuisesti vuotakoon veri kunniaksesi
Ikuisesti...ainiaan


5. SURUN IKUISTAMA HENKI

Näet minut usvassa vain hetken, katoan pimeyteen
Surullinen, unohdettu ja yksin jo vuosisatoja
Olen nähnyt peikot ja niiden vallan tuhuotuneen
Olen nähnyt ihmisen tuhoavan valtakuntani
Hetken istun sammalella laulaen surun suurimman ja
katoan kiveen ikuiseen
Menneet ovat ajat jolloin riemuitsin ja olin iloinen
Nyt on jäljellä vain kylmät kyyneleet ja viha lapsiin Aatamin
Viha ja suru...
Minne ovat kadonneet petoni? Missä ovat rakkaat lapseni?
Vihaan tätä kuollutta metsää vain tyhjää ihmisen jäljiltä


6. VARJOISSA

Kun kun nousee ylleni, niin synkkänä piirtyvät varjot
öisen metsän vääristyen nietoksiin joulukuun
Silmissäni surun jäätämissä autiona siintävät
Lapin tunturit horisontissa, siniliekkien roihutessa
valottomassa yössä, kaukana takaa metsien
Varjoissa, hiljaisuus vallitsee varjoissa
Lailla erämaan susien vaellan jäiseen
yksinäisyyteen aina pohjoiselle merelle asti
Yksin pimeydessä, vain talvikuu mustalla taivaalla ylläni
Olen yksin ikuinen ajattomassa valtakunnassani
Varjoissa, hiljaisuus vallitsee varjoissa


MUSTA SURMA


7. KUOLONMYRSKY

Pian on koittava aika, jolloin ristit liekehtivät kalpeina, hylättyinä...
Pian on koittava aika, jolloin jumala itkee surun murtamana, yksin...
Pelosta ja epätoivosta vapiseva ruumiisi, kyynelien koristamat kasvosi
Eivät voi uskoa Saatanallista todellisuutta
Mustan tulen polttamat silmäsi, sulkeutuvat viimeisen kerran
Nähden viimeisen tuhoutuneen paratiisin...
Tulee aika, kun taivas pimenee ja valosi on ikuisesti poissa
Tulee aika, Armageddonin hetki ja Antikristus on saapuva
Iäisyyksien myrskyistä...


8. MIEKKA JA KRUSIFIKSI

Kun valo pian kuolee ja ikuinen pimeys herää
Sammuu elämän liekki nuoren neitsyeen
Tuhoutuneiden maiden tuhkasta, särkyneiden toiveiden kehdosta
Unohdettujen sielujen verestä, syntyvä on pahuuden mahti
Talvimyrskyn lailla viiltäen miekkani kylvää kuolemaa
Sieluni vihan voimalla hänen verensä virtaa minulle
Tuhoutuneiden maiden tuhkasta, särkyneiden toiveiden kehdosta
Unohdettujen sielujen verestä, syntyvä on pahuuden mahti
Krusifiksi kaulallaan hänen liekkinsä himmenee
Miekkani valmistautuessa viimeiseen iskuun...


9. KRISTUKSEN VERI MALJOISSAMME

Kohotatte katseenne, ja tiedätte aikanne pian tulleen
Kadonnut on valkeus sydämistänne
Ristiinnaulitun mahti murtunut
Ikuisiksi ajoiksi tieltä pimeyden
Uskonne vaikeneva ääni
Hukkunut varjoihin ikuisen kuoleman
Kahleista vapauttavan voiman
Muuttunut on pian tomuksi, mustunut ruumis Kristuksen
Kuten heikko uskonne vapahtajaan
Vavahtaen, vielä kerran viimeisen
näette herranne Kristuksen
Jalkojemme juuressa...kuolleena
Nasaretilaisen veri maljoissamme
Kohotamme ne korkeuksiin...
Kunnia Pimeyden Ruhtinaalle!
Heikko voimanne vaipunut, ja te sen mukana
Hornanliekkeihin...


10. PEDON UNEEN

Pedon merkki rinnassasi, ripittäydyt kirkossasi
Toivoen tänkaikkista pelastusta, jota ei enää ole
Kristitty saasta olet, etsien ulospääsyä, pelastusta herraltasi
Valheiden kirjan opettaja, nyt pedon uneen vaipunut...
Surusi kauaksikantautuva tuska huokuu pimeydelle
Kohottaen sen suunnatonta voimaa
Kun itket seurakuntasi harvenevaa joukkoa,
kun uskosi viimeinen henkäys yötuulten lailla saapuu luoksemme
Sinetöity on jo kohtalosi...
Valheeksi tulet toteamaan tarinat laupiaasta vapahtajaisästä
Ikuisuutesi on oleva joukossa tuomittujen, unohdettuna pedon uneen...


11. USVAN LAPSET

Usvan Lapset! Kuulkaa minua! Menkää ja tehkää
kaikki kansa lapsikseni, susiksi ja noidiksi
Jotta voisimme valjastaa voimamme
Yhdistää vihamme ja raivomme,
tuhotaksemme heidän viimeisenkin vastarinnan
Puhaltaaksemme sen kadoksiin, kuten kynttilän liekin
Tuhotkaa kristillisyyden monumentit silmieni edestä
Tuhotkaa saastan saarnaajat kirkkoineen ja rukoushuoneineen
Laittakaa heidän maailmansa liekkeihin aina uudestaan,
kunnes he kaikki ovat poissa...
Lopullisesti, kuulkaa minua!
Menkää ja tehkää kaikki tämä, ja olkaatte usvani lapsia
Joukossa juutalaislauman, keskellä isänsä
uskonorjien, seisoo orjakansan kuningas
Pian ristillä viruvana ja verisenä...Tappurakruunu päässään
Kuollakseen puolesta onnettomien lauman,
jotteivät he kuolemaa pelästyisi
Hyljeksitty, pilkattu orjantappurakuningas, jonka lihassa
oleva keihäs, ja jonka silmissä kuvastuva kuolema, me olemme...


12. PIRUNSAARNA

Noitarumpujen kumina kantautuu hämärän varjoista,
kun pelossasi vaellat kohti tuhkaksi palanutta kirkkoasi
Piruntuulissa kuulet väijyvän kuoleman kuiskauksen
Valkeuden poika! Rakkaudenjumalasi teot pian tulet sovittamaan...kuolemallasi
Orjajumalan, joka on pyhittänyt kiduttamaan ja murhaamaan
pimeyden sisariamme ja veljiämme rakkautensa nimessä
Ja katso, tuskallisen kärsimyksen ja kuoleman kautta,
tulet tuhoutumaan kuten vapahtajasi
Tyrskyihin piruntuulten, valkeuden poika
Kohtalosi on käsissämme, kohtaa ansaittu kuolemasi
Ja vahvista voimamme verelläsi, jotteivät pimeyden
poluille jähmettyneet kalpeat muistot uskostanne
Kristukseen, heräisi eloon enää koskaan...



Тексты песен добавлены ANATHEIST - Изменить эти тексты песен